DSC03287.jpg

Suomen lasimuseon toiminta

Suomen lasimuseon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona on esitellä lasin historiaa ja muotoilua. Museossa voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan ja suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen.


Näyttelyt

Historiallisen perusnäyttelyn lisäksi lasimuseo esittelee vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa. Ajankohtaisiin näyttelyihin tästä.

Suomen lasimuseo järjestää myös toimialaansa liittyviä kierto- ja vaihtonäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.


Tapahtumat

Museo sekä mm. Suomen Lasimuseon Ystävät ry järjestävät museolla erilaisia tapahtumia. Kesäisin museolla pidetään perinteisiä kesäkonsertteja.


Muu toiminta

Museossa toimii tutkijakirjasto ja -arkisto. Museomyymälän valikoimissa on lasialan julkaisuja sekä lasiesineitä koruista käyttöesineisiin. 


SLMY Logo musta.jpg

Suomen lasimuseon ystävät ry

Suomen lasimuseon ystävät ry (SLMY) on Suomen vanhimpia ja suurimpia museon ystäväyhdistyksiä ja sillä on jäseniä jo yli 800. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomen lasimuseon ja lasikulttuurin tunnetuksi tekemistä sekä järjestää niihin liittyviä tilaisuuksia ja tukea tutkimustoimintaa.

 

Lisätietoja yhdistyksestä: www. suomenlasimuseonystavat.fi


Suomen lasimuseon historia

Suomen lasimuseo perustettiin Riihimäelle vuonna 1961. Museokokoelman perustana oli Hämäläisen osakunnan opiskelijoiden keräämä 500 esineen peruskokoelma. Lasimuseo avattiin 1965. Museo toimi aluksi v. 1919 valmistuneessa, tilanomistaja Rudolf Gestrinin Alli-vaimolleen rakennuttamassa tanskalaista kartanotyyliä edustavassa Allinna-nimisessä rakennuksessa Riihimäen Harjukylän kaupunginosassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Lasimuseo toimi Allinnassa vuoteen 1980.

Nykyiseen paikkaansa lasimuseo asettui vuonna 1980, jonne museonäyttelyt suunnitteli akateemikko Tapio Wirkkala. Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi v. 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyinen museokahvila on vanha lasitehtaan hevostalli. Museorakennuksessa on tällä hetkellä n. 1700 neliömetriä näyttelytilaa. Isompi vaihtuvien näyttelyiden sali oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.


Museon ympäristö

Suomen lasimuseo sijaitsee lähellä vanhaa Riihimäen lasitehdasta (1910-1990). Tehtaan toiminnan loputtua sen tiloihin on muuttanut uusia yrityksiä, mm. Osuuskunta Lasismi on asettunut kesällä 2010 toimintansa lopettaneen JL-Lasin tiloihin. Osuuskunta työllistää heinäkuusta 2010 lähtien seitsemän nuorta, joista jokainen omistaa työpaikastaan yhtä suuren osan. Vanhan lasitehtaan tiloissa sijaitsee myös Lasistudio Mafka & Alakoski.

Vajaan kilometrin päässä museolta sijaitsee myös Hyttikortteli, lasitehtaan työväestölle 1900-luvun alussa rakennettu asuinalue. Idylliset puu- ja tiilirakennukset ovat nykyisin omistusasuntoja. Riihimäen kaupungin pyrkimyksenä on ollut luoda elävä eri alojen taiteilijoiden ja käsityöläisten kaupunginosa. Hyttikorttelista löytyy lasinpuhaltaja Pekka Paunilan Potti, yhdistetty lasihytti ja myymälä.

Aivan Suomen lasimuseon vieressä sijaitsee Suomen Metsästysmuseo. Muutaman kilometrin päästä, Riihimäen keskustasta ja sen tuntumasta löytyvät puolestaan Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen Taidemuseo sekä Valtakunnallinen Työväentalomuseo.

Osuuskunta Lasismi - www.lasismi.fi
Lasistudio Mafka&Alakoski - www.mafka-alakoski.fi
Pekka Paunila Potti Lasistudio - www.lasistudiopaunila.fi
Suomen Metsästysmuseo - www.metsastysmuseo.com
Riihimäen Kaupunginmuseo - www.riihimaenkaupunginmuseo.fi
Riihimäen Taidemuseo - www.riihimaki.fi/taidemuseo
Valtakunnallinen Työväentalomuseo - www.tyovaentalomuseo.fi


Suomen lasimuseon käsikirjasto

Suomen lasimuseon käsikirjasto on maan laajin alan erikoiskirjasto. Vuonna 2009 kirjastossa oli yli 8000 kirjaa, yli 1300 kuvastoa tai hinnastoa sekä toista sataa videota. Kirjasto samoin kuin museon arkisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Kirjasto on avoinna virka-aikaan, mutta sen käytöstä on sovittava etukäteen.
Esimerkkejä asiasanoista

Aalto, Böömin lasihistoria, Corning, Diatreetti-lasi, egyptiläinen lasi, filigraanilasi, hionta, ikkunoiden historia, jalkalasin valmistus, koneet lasiteollisuudessa, lasi mytologiassa, metsälasi, Norjan lasitaide, optiset lasiveistokset, Pilkington, Ratinan lasitehdas, Still, tasolasin jalostus, upokkaat, Venetsian lasinvalmistus, Åvik, ääneneristyslasit, öljylämmitys lasihyteissä.
Keskeisimmät hyllyluokat
 
05                Aikakauslehdet. Kausijulkaisut
069.7            Museon julkaisutoiminta
069.748        Lasimuseot
069.8           Museon tutkimustoiminta
621.32          Sähkölamput
666.1            Lasiteollisuus. Lasinvalmistus
666.1.022     Raaka-aineiden käsittely
666.1.031     Lasin sulatus. Lasiuunit
666.1.032    Lasinmuovaus yleensä. Lasinpuhallus
666.1.038    Jäähdytys. Lämmitys. Karkaisu
666.1.053    Lasin työstö koneellisesti tai käsin. Leikkaaminen. Poraaminen. Sorvaaminen. Hiominen. Kaivertaminen. Himmentäminen
666.1.058    Maalaus ja muut koristamismenetelmät
666.11          Lasiesineet yleensä. Lasi
666.12         Raaka-aineet, yleistä
666.15         Levylasi, yleistä, ikkunalasi
666.16         Valssattu levylasi. Peililasi, Ornamenttilasi. Valulasi. Metallilangalla vahvistettu lasi
666.17         Onttolasi. Lasiastiat. Pullot. Putket ym.
666.185       Puristettu lasi
666.189.1     Lasin kehruu. Lasivilla
666.21         Kristallilasi
666.22        Optiset lasit
666.27        Lasihelmet. Lasiset pienesineet. Lasikorut
666.28        Kaiverrettu lasi, hiottu ja himmennetty lasi. Jalostettu lasi yleensä
748             Lasitaide
749.25        Valaisimet
902            Arkeologia


Kokoelmat

Suomen lasimuseon kokoelmissa on suomalaista lasia lasiteollisuuden alkuajoista tämän päivän teolliseen tuotantoon ja muotoiluun. Osa esineistä on yleisön nähtävillä museon ensimmäisen ja toisen kerroksen perusnäyttelyssä. Kokoelmien laajuus on n. 40 000 esinettä. Valokuvia, dioja ja piirustuksia on n. 51 000.


Näyttelytilat

II kerros, parvi

II kerros, suuri sali

III kerros


vuosikertomukset

  2016

2016

  2017

2017