Digitaalinen museoviikko 2021 #CreativityMW

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä digitaalista museoviikkoa teemalla luovuus #CreativityMW. Suomen lasimuseo osallistuu museoviikolle ohjelmalla, joka sisältää kirjoituksia lasin historiasta ja kokoelmatyöstä, digitaalisia yleisöohjelmia sekä kuvahaasteen yhdistettynä tiedon keruuseen.

Lasimuseon henkilökunta toivottaa hyvää digitaalista museoviikkoa kaikille!

Kaj Franck Raitavati, kuva Timo Syrjänen/Suomen lasimuseo

Perjantaista sunnuntaihin 11.–13.6.2021

#CaptionThisMW, #ArtIsEverywhereMW & #WordsForTheFutureMW

Osallistu ja vaikuta!

Suomen lasimuseo haluaa olla innostava, monipuolinen ja saavutettava lasiesineiden, lasitaiteen ja lasinvalmistuksen aarreaitta sekä lasiin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin tietopankki ja keskusteluareena jokaiselle. Auta meitä keräämään tietoa klassikkolasiesineisiin liittyvistä ajatuksista sekä palvelemaan sinua entistä paremmin osallistumalla kuvahaasteeseen Instagramissa 11.6.–20.6.2021.

1)    Kerro meille valokuvalla, mikä esine nousee sinun mielessäsi suomalaisen lasin designklassikoksi. Kirjoita kuvatekstiin esineen nimi/suunnittelija ja lyhyt perustelu valinnallesi. Esine voi olla uniikkiesine tai sarjavalmisteinen, nykypäivästä tai menneisyydestä.

2)    Kirjoita kuvatekstiin lisäksi, mitä sinä haluaisit kokea Suomen lasimuseossa. Toiveet voivat liittyä esimerkiksi näyttelyiden, oheisohjelmien tai opastettujen kierrosten sisältöihin, tapahtumiin, oppimisen palveluihin, myyntituotteisiin tai vaikkapa kokoelmapalveluihin.

3)    Kirjoita kuvatekstiin #Suomenlasimuseo

11.6.–20.6.2021 aikana ohjeiden (kohdat 1–3 täyttyvät) mukaisesti osallistuneiden kesken arvotaan vapaalippuja Suomen lasimuseoon, kierrätetyistä muovipulloista valmistettuja lasimuseon logolyijytäytekyniä sekä Milanon ihme -näyttelyjulkaisu. Lasimuseo kerää ja tallentaa anonyymisti tiedot esille nostetuista klassikkolasiesineistä sekä toiveista kesän 2021 aikana, minkä jälkeen voittajiin ollaan yhteydessä.

Torstaina 10.6.2021

#EurekaMW

Suomen lasimuseon tämän vuoden kesänäyttely Milanon ihme esittelee Suomen osastojen taideteollisuutta kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä Milanon triennaaleissa (1933–1973). Osana näyttelyn oheisohjelmaa julkaistaan kolmeosainen videosarja Milanon triennaalien materiaalikirjosta, jossa triennaaliesineistöä esitellään kolmen materiaalin kautta. Ensimmäinen video julkaistaan tänään osana kansainvälisen digitaalisen museoviikon ohjelmaa.

torstai 10.6.2021: Suomen lasimuseon näyttelyamanuenssi Uta Laurén kertoo Milanossa ihastuttaneista suomalaisista lasiesineistä.

Katso video täältä: www.youtube.com

torstai 17.6.2021: Designmuseon vastaava museolehtori Leena Svinhufvud syventyy triennaaleissa esiteltyyn suomalaiseen tekstiilitaiteeseen ja tekstiilisuunnitteluun.

Katso video täältä: www.youtube.com

torstai 24.6.2021: Designmuseon kokoelmaintendentti Susanna Thiél käsittelee keramiikkaa Milanon triennaalien Suomen osastoilla.

Katso video täältä: www.youtube.com

Tutustu lasimuseon ajankohtaisiin ja tuleviin tapahtumiin täältä: www.suomenlasimuseo.fi/tapahtumat

Keskiviikko 9.6.2021

#ChildrensEyesMW

Tulossa vuonna 2021!

Suomen lasimuseo julkaisee vuoden 2021 aikana lapsille suunnatun digitaalisen materiaalipaketin, joka johdattaa tutkimaan, ihmettelemään ja oppimaan Riihimäen Lasin vanhan tehdasalueen ympäristössä. Materiaalipaketti toteutetaan tietoiskuja ja pieniä tehtäviä sisältävän omatoimikierroksen muotoon.

Materiaalin käyttäminen on ilmaista. Kierrosta varten tarvitset esimerkiksi älykännykän tai tabletin. Kierroksen julkaisusta tullaan tiedottamaan lasimuseon verkkosivuilla.

kuva Suomen lasimuseo

Tiistai 8.6.2021

#BehindTheScenesMW

Saamme Suomen lasimuseolla työskennellä joka päivä hienossa kulttuurihistoriallisessa tehdasympäristössä lasiaarteiden parissa. Jo vuonna 1961 perustettu Suomen lasimuseo avautui vuonna 1981 Riihimäen Lasin lasitehtaan ns. Alatehtaan tiloissa. Muutostyöt vanhasta tehtaasta museoksi toteutettiin akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitelmien mukaan. Tulosta voi pitää varsinaisena kokonaistaideteoksena, jossa pienetkin yksityiskohdat on huomioitu. Perusnäyttelyn ja yleisötilojen lisäksi suunnitelmaan kuuluivat myös henkilökunnan työskentelytilat ja kokoelmatilat. Tapio Wirkkalan alkuperäiseen visioon sisältyi ajatus museon säilytystiloista katseluvarastona, johon yleisö voisi tutustua. Tämä visio toteutui kokonaisuudessaan lopulta vuonna 2019, jolloin katseluvarasto avattiin yleisölle.

Museon laajat ja monipuoliset kokoelmat muodostavat lasin ystäville todellisen aarrekammion, josta voi alati ammentaa uusia näkökulmia ja jonka avulla voi jatkuvasti oppia uutta. Katseluvarastokierroksilla pääsee oppaan johdolla kurkistamaan kulissien taakse ja samalla näkemään yhden puolen museotyöntekijöiden arjesta. Kurkistus kokoelmiin -kierroksia on mahdollisuus varata koronarajoitusten puitteissa. Lisätietoa opastetuista kierroksista löytyy museon nettisivulta täältä: https://www.suomenlasimuseo.fi/opastetut-kierrokset

Voit lukea lisää Suomen lasimuseon historiasta ja rakennuksen muutostöistä lasimuseon julkaisusta, jonka löydät museomyymälästämme:

Laurén Uta 2019: Lasitehtaasta museoksi. Tapio Wirkkala Suomen lasimuseon suunnittelijana, Jelgava.

Maanantai 7.6.2021

#OnceUponATimeMW

Joukko kalisalpietarikauppiaita laski aluksensa ankkurin jokisuiston liepeille. Miehistö souti rantaan aikeinaan valmistaa itselleen ilta-aterian, huomatakseen vain, että rannalla ei ollut sopivia kiviä keittoastioiden tueksi. He päättivätkin kasata nuotion lastina olleista kalisalpietarikimpaleista. Kun salpietari sitten paloi yhdessä rantahiekan kanssa, kauppiaat huomasivat, että niistä valui tuntematonta nestettä, ja näin lasi sai alkunsa.

Näin kertoo roomalainen kirjailija ja oppinut Plinius vanhempi (23—79 jaa.) Naturalis historia -teoksessaan. Lasin keksimisestä kertovista legendoista tämä Plinius vanhemman kertomus on laajimmalle levinnyt ja aikanaan uskottavimpana pidetty, mutta nykykäsityksen mukaan lasinvalmistustaito on todennäköisesti kehittynyt Lähi-idässä Mesopotamian ja Egyptin alueella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua keramiikka-astioiden valmistuksen yhteydessä. Egyptiläiset ja mesopotamialaiset ruukuntekijät huomasivat, että astioiden poltossa voi syntyä lasitteita. He osasivat hyödyntää luonnossa esiintyviä lasin raaka-aineita, soodaa ja kalkkipitoista hiekkaa ja tekemiensä lasitekokeilujen tuloksena oppivat valmistamaan lasia.

Ensimmäiset lasiesineet olivat lasitettuja kivi- ja savihelmiä, astioita ja keramiikkalaattoja. Noin 1500 eaa. egyptiläiset kehittivät ns. hiekkasydäntekniikan, jolla he pystyivät valmistamaan myös pieniä pulloja ja purkkeja. Hiekasta ja savesta muotoiltiin astian sydän, joka kastettiin sulaan lasimassaan. Sydämen päälle voitiin myös pyöritellä sulaa lasia jonkinlaisen piikin avulla ohuina nauhoina, kunnes ne muodostivat ehjän pinnan. Kun esine oli jäähtynyt, hiekkaydin kaiverrettiin pois. Lasia opittiin myös valamaan hyvin varhaisessa vaiheessa.

Lasinvalmistuksen alkuaikoina lasiesineet olivat hyvin harvinaisia. Valmistustaito oli vain harvojen tiedossa ja valmistaminen työlästä ja hidasta. Lasi oli arvokas materiaali ja lasista tehdyt esineet kalliita ylellisyysesineitä, tyypillisesti erilaisia koruja ja amuletteja, osoituksena kantajiensa varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta.

Lasinpuhalluksen taito opittiin noin 50 eaa. Syyriassa, joka kuului Rooman valtakuntaan. Puhalluspilli mullisti lasinvalmistuksen ja uusi valmistustekniikka syrjäytti nopeasti vanhemmat valmistustavat. Puhallusmenetelmä helpotti ja nopeutti työskentelyä, ja lasiesineitä voitiin nyt tuottaa huomattavasti suurempia määriä. Pulloja ja muita säilytysastioita, juomapikareita sekä maljoja valmistettiin suuria määriä. Lasinvalmistus muuttui joukkotuotannoksi. Myös alueellisesti lasinvalmistustaito levisi nopeasti laajan valtakunnan eri osiin. Ajanlaskun alun vaiheilla lasinpuhaltajia oli jo Italiassa, Espanjassa ja Etelä-Ranskassa. Keski-Euroopan tärkein lasinvalmistuksen keskus muodostui Kölnin seudulle.

Puhaltaminen mahdollisti erimuotoisten ja aiempaa suurempien esineiden valmistuksen. Tekniikan mahdollistama lasiesineiden ohutseinäisyys toi mukanaan läpinäkyvyyden ja ikkunalasin valmistuksen alkamisen. Lasinvalmistustaito kohosi korkealle tasolle, josta osoituksena esineiden taidokkaasti toteutetut hionta- ja kaiverruskoristelut, monipuoliset värit ja esinetyyppien runsaus.  Roomalaisaikaa onkin kutsuttu lasinvalmistuksen kultaiseksi ajanjaksoksi.

Rooman valtakunnan jakauduttua 340 jaa. Länsi-Rooman ja Bysantin keisarikuntiin, lasinvalmistus jatkui idässä korkeatasoisena, mutta Länsi-Rooman alueella lasinvalmistustaito taantui. Lasinvalmistus jatkui pienissä lasihyteissä, joissa valmistettiin vain muutamia lasityyppejä, pääasiassa juomalaseja ja pulloja. Mallit olivat yksinkertaisia ja huonosta massasta johtuen heikkolaatuisa. Keskiajalla lasinvalmistus keskittyi luostareihin, joissa tehtiin lähinnä ikkunalasia kirkon tarpeisiin. Lasi-ikkunat olivat yleistyneet kirkoissa ja kirkkotaiteessa lasimaalauksista oli tullut keskeinen osa kirkkojen koristelua.

Vähitellen lasinvalmistus elpyi Euroopassa. Ensimmäisenä virisi Välimeren kauppaa hallitsevan Venetsian lasiteollisuus. Vuonna 1268 Venetsian lasintekijät järjestäytyivät ammattikunnaksi, jonka jäsenet siirsivät lasihyttinsä Muranon saarelle vuosisadan lopulla. 1400-luvulle tultaessa Venetsia oli noussut Euroopan lasinvalmistuksen keskukseksi. 1600-luvulla hiottujen ja kaiverrettujen lasipokaalien suosio nosti Böömin uudeksi johtavaksi lasinvalmistusalueeksi. Syynä oli se, että böömiläisten raaka-aineena käyttämä liitukristalli soveltui tämän tyyppiseen koristelutekniikkaan erityisen hyvin.

Pohjoismaissa lasinvalmistus alkoi 1500-luvulla. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681.

Lähteet:

Koivisto Kaisa 1981: Suomen lasimuseon opaskirja, Riihimäki.

Matiskainen Heikki 1994: Suomalaisen lasin historiaa Suomen lasimuseossa, Riihimäki.

Tait Hugh 2012: 5000 Years of Glass, The British Museum Press.

Suomen lasimuseon perusnäyttelyn seinätekstit.

Riihimäen lasinpuhaltajakerhon verkkosivut: https://lasinpuhaltajat.fi/lasinpuhaltajakerho/.

Tervetuloa vierailulle Suomen lasimuseoon, jos haluat syventyä lasin kansainväliseen varhaishistoriaan ja suomalaisen lasin lähihistoriaan lisää! Museon aukioloajat ja pääsymaksut löydät täältä: https://www.suomenlasimuseo.fi/info-fin