TAPIO WIRKKALA JA TAITURIMAISEN TEKIJÄN PERINTÖ
Muotoilija Tapio Wirkkalaa (1915-1985) on pidetty ikonisena suunnittelijana ja vähintäänkin yhtä ikonisena hahmona designin maailmassa – myytintekijänä, edelläkävijänä ja suurena saavuttajana, jonka kaltaiseksi on vaikea päästä. Mielikuva miehestä ja puukosta suomalaisessa maisemassa, jossa luonnonmuodot innoittavat esineiden kautta kuvaamaan valoa, varjoja, vettä ja liikettä on ainutlaatuinen. Kaukana tuntuu olevan ajatus teollisesta tuotannosta, jossa esinettä kuitenkin joudutaan fyysisesti työstämään; mikään ei vain ilmaannu esille, vaikka lopputulos saisikin meidät kuvittelemaan muuta.
Miten velhomainen Wirkkala olikaan: luovuutta pursuava henkilö, joka kykeni muuntamaan luontokokemuksensa konkreettiseksi esineeksi. Luontosuhde oli hänelle elementti, joka tuntui vaikuttavan kaikkeen. Geometriset säännönmukaisuudet ja optiset ominaisuudet ovat yhtäkkiä edessämme, melkein abstrakteina ilmaisuina, ja kuitenkin käsin kosketeltavissa.
Tapio Wirkkalan esineiden kirjo on valtava. Suunnittelijana hän kykeni näkemään esinemaailman laidasta laitaan; arkisina hyödykkeinä, kiinnostavina kuriositeetteina ja vaikuttavina taide-esineinä. Wirkkalan suunnitelmat ovat tuttuja varmaankin lähes joka kodissa, alkaen pulloista wc-istuimen kansiin, puhumattakaan lasistoista ja taidelasiesineistä.
Lasitaideteos Pilkkiavannon muotti
kuva: Suomen lasimuseo
Lasitaideteos Pilkkiavanto
kuva: Suomen lasimuseo
Erikoisen kevään päätteeksi museot avasivat jälleen ovensa 2. kesäkuuta. Merkillepantavaa Suomen lasimuseossa, sillä 2.6. sattuu olemaan Wirkkalan syntymäpäivä ja museo hänen itsensä suunnittelema. Lasimuseon esinekokoelmista löytyy tällä hetkellä yli 1200 Wirkkalaan liitettävää esinettä. Perusnäyttelyssämme on esillä myös kiinnostavaa materiaalia liittyen niiden valmistamiseen, esimerkiksi Pilkkiavanto-lasitaideteoksen valmistamisessa käytetty muotti, jonka Wirkkala on itse kaivertanut vuonna 1975.
Suomen lasimuseon perusnäyttelyä
kuva: Suomen lasimuseo
Wirkkala oli vahvasti myös mukana tekemässä Suomea tunnetuksi johtavana design-maana. Puhutaan ns. Milanon ihmeestä, joka tarkoitti suomalaisen suunnittelun voittokulkua Milanon triennaaleissa, kun 1950-luvulla pienestä Pohjolan maasta tultiin ja putsattiin palkintopöytä mennen tullen. Kun te kävijät nyt nautitte tämän kesän näyttelyistämme; Gunnel Nymanin ja Dora Jungin töistä ja Veninin lasitaiteesta, museolaiset kääntävät jo katseensa ensi kesään ja museon 40-vuotisjuhlavuoteen, aloittamalla ”Milanon ihme”-näyttelyn suunnittelua. Wirkkala tuleekin siis olemaan taas pitkään läsnä museon työpöydillä.
Minulla oli muutama vuosi sitten suuri ilo olla mukana työstämässä ainutkertaista, Wirkkalan syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettyä huutokauppaa. Kirjoitin huutokauppaluetteloa ja tein esinetutkimuksia mielessäni yksi ajatus, joka tuntui seuraavan minua kaikkialle. Muotoilin sen englanniksi yksinkertaisesti näin: ”His eye never fails us.”
Ja todellakin, Wirkkalan katse ei koskaan petä meitä. Sen kautta me yleisössä pääsemme osalliseksi hänen kokemustaan, hänen luontoaan, joka on puhdas, kaunis ja suomalaisille aina läsnä.
Tervetuloa jälleen museoon!
Teksti: Johanna Lindfors