Lasiin vangittu kauneus: Gunnel Nyman 100 vuotta

Näyttely Suomen lasimuseossa 24.4.-13.9.2009

Fasetin, Ruusunlehden, Serpentiinin, Kallan ja muita suomalaisille läheisiä lasiesineitä suunnitellut Gunnel Nyman oli lasimuotoilun edelläkävijä aikana, jolloin muotoilijan työ oli vasta kehittymässä.

Gunnel Nyman, o.s. Gustafsson (1909-1948) suunnitteli lasia Riihimäen, Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaille. Ensimmäiset mallinsa hän suunnitteli Riihimäen lasitehtaalle vuonna 1932 ja viimeiset Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1948. Vuosien 1932-1948 aikana hän ehti suunnitella näille tehtaille monia lasimalleja, joista yhteensä noin 130 otettiin tuotantoon tai ainakin niistä tehtiin koekappaleet. Suurin osa hänen suunnittelemistaan lasiesineistä oli taidelasia; maljakoita tai maljoja, käyttölasia joukossa oli vain vähän. Esineet valmistettiin hytissä vapaasti tai pyörittäen puhaltamalla, koristelutekniikat vaihtelivat. Taide-esineet valmistettiin tavallisesti kristallimassasta, muut tuotteet soodalasista. Esineen massan koostumusta ei aina voi kuitenkaan varmuudella sanoa silmämääräisellä tarkastelulla. Toisen maailmansodan aikana ja sitä seuranneena pula-aikana raaka-aineiden saanti oli vaikeaa, mikä vaikutti lasimassan koostumukseen. Esimerkiksi 1940-luvun kirkas lasimassa on usein hennon, harmaan vihreää.

Perustan Suomen lasitaiteen 1950-luvun maailmanmaineelle loi lasitaiteilija Gunnel Nyman klassikoiksi nousseilla teoksillaan ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Taideteollisuutemme merkittävin opettaja, Arttu Brummer, ohjasi lahjakkaan 23 vuotta täyttäneen, huonekalupiirtäjäksi valmistuneen oppilaansa Riihimäen lasitehtaalle, jossa suunnitteluyhteistyö käynnistyi jo vuonna 1932. Pohjoismaiset vaikutteet jalostuivat hänen teoksissaan ilmiöiksi, jotka puhuttelevat vieläkin ainutlaatuisuudellaan suomalaisen lasin erikoistuntijoita, kotimaisia ja kansainvälisiä keräilijöitä sekä museoita.

"Lasiin vangittu kauneus" kiteyttää Gunnel Nymanin suhdetta lasiin yksinkertaisuudessaan. Paksun lasin plastisuus, veistoksellisuus, sopusuhtaisuus, valon ja mittasuhteiden oivaltaminen sekä lasimassan kirkkaus korostuivat hänen teoksissaan tasolle, jota tuskin on maassamme koommin saavutettu. Hänen viitoittama tiensä innoitti nuoria muotoilijoita; erityisesti Timo Sarpanevalle esikuva Gunnel Nymanista kehittyi luovuuden ja inspiraatioiden ammentajaksi.

Lisätietoja:

• Uta Laurén
  tutkija/näyttelyt
  Suomen lasimuseo
  puh. (019) 758 4104